Sisällysluettelo………….…………………..…………………………………1

Tiivistelmä………………………………………………………………2

1 Johdanto…………………………….………………………………….3
1.1 Kyläsuunnitelman synty……………………………..……………..3
1.2 Hindsbyn sijainti ja kyläsuunnitelman rajaus………………………4
2 Hindsbyn historiaa………………………………………………………4

3. Nykytilanne
3.1. Asukkaat……………………………………………………..6
Asukastilastoa………………………………….…………….6
Kylän toimintaa (yhdistykset, kunnallispalvelut yms.) ……..6
3.2.Ympäristö………………………………………………………..7
Kylämiljöö……………………………………………….…..8
Ympäröivä luonto…………………………………………….8

4. SWOT………………………………………………………………….10
Tarkennettu ongelma-analyysi tai Hindsbyn maankäytöstä…………..11

5. Tulevaisuus
5.1. Tuleva asuminen tai maankäyttö Hindsbyssä…………………..12
5.2. Hindsbyn sosiaaliset näkymät ja suunnitelmat………………….12
5.3. Hindsbyn kehitysvisio tai HINDSBY VUONNA 2014 …………15
5.4 Konkreettiset kehittämistoimenpiteet tulevana viitenä vuotena…16

6. Kyläsuunnitelman päivitys…………………………………………….16

LIITTEET:
Liite 1. Suunnittelun tausta Hindsbyssä………………………………17
Liite 2. Tilastoa……………………………………………………18-21
Tilastolliset osa-alueet
Asukastilastoa tilastokeskuksen mukaan vuodelta 2002
Asukastilastoa kyläkyselyn mukaan vuodelta 2004
Liite 3. Hindsbyn asutus ja talojen kuvaus…………………………22-26
Liite 4. Luontokohteet Hindsbyssä ………………………………..27-31
NATURA 2000 Sipoon korpi kuvaus. Byabäcken ja Hindsbyn lehdot.
Liite 5. Tulevaisuuden verstas ryhmätyö…………………………..32-33

TIIVISTELMÄ

Hindsbyn kylässä asuu noin 140 taloudessa noin 300 henkilöä, joiden äidinkieli on ruotsi tai suomi, ovat kaksikielisiä tai jokin muu äidinkieli 5 asukkaalla. . Hindsbyn asukasluku on tuskin muuttunut 1987 jälkeen. Hindsbyläiset arvostavat uniikkia kylämaisemaansa ja luontoa sen ympärillä. He eivät ole siinä yksin, sillä kylä on noteerattu sekä valtakunta- että aluetasolla.

HINDSBYN KEHITYSVISIO

Puhtaan luonnon ja hoidetun maiseman ympäröimässä ”elävässä” kylässä, jossa toimivat palvelut, on asukkaiden ilo asua. Kylän dynaaminen kehitys on tehty perinteitä kunnioittaen. Uudisrakentaminen toteutetaan olemassa olevan asutuksen ja rakennuskannan ehdoilla.

HINDSBY VUONNA 2014 – visio

Hindsby on Elävä Kylä, missä luonto on puhdasta ja monimuotoista ja sen kyläympäristö sekä maisema ovat hoidettua.

Dynaaminen kehitys on toteutettu perinteitä kunnioittaen. Uusrakentamisessa on olemassa oleva asutus huomioitu. Kylässä palvelut toimivat ja asukkailla on luonteva kohtaamispaikka.

Kyläläiset kohtaavat ja viihtyvät integroidussa monitoimitalossa jossa senioriasuminen yhdistyy päiväkoti- ja kerhotoimintaan. Talossa on myös pieni verstas. Hindsbyläiset ovat aktiivisia, dynaamisia ja viihtyvät keskenään, talkoissa on tekemisen meininki ja iloa.

Kylässä on pyörätiet ja ratsupolut , vaelluspolkuja ja latuverkosto. Sipoon Korpi tarjoaa virkistystä ja luontoelämyksiä niin omalle kylälle kuin pääkaupunkiseudulle.

”Haluamme edelleen asua ja toimia Hindsbyssä. Haluamme että tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan samoista eduista kuin mekin: iloa ja rauhaa; yön pimeyttä ja hiljaisuutta; raatamista ja railakkuutta; sekä nuorelle että vanhalla omalla kylällä. Haluamme itse ohjata kylän kehitystä omista lähtökohdistamme. Teemme työtä, että me ja lapsemme saavat jatkossakin asua maalla Hindsbyssä, Sipoon Korvessa.”

1. JOHDANTO

1.1 Kyläsuunnitelman synty

Hindsbyn kyläsuunnitelman koostivat kyläläiset omalle kylälleen kyläsuunnittelija Gunilla Holmbergin avustuksella. Kyläsuunnittelijan työpanos oli osa ”Elävä Kylä” hanketta jonka yhteistyökumppaneita oli lähinnä Svenska Studiecentralen (hankehallinnoija), Itä-Uudenmaan Kylät ry (koordinaattori), Idässä Itää ry (rahoittaja) sekä ennen kaikkea paikalliset kyläyhdistykset, tässä tapauksessa Hindsby allmogeförening rf eli HAF.

” Elävä Kylä” –hankkeen tavoitteena on ollut tukea kyläläisten omia mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteensa ja kestävään kehitykseen. Suunnittelutyön tulee johtaa konkreettisiin, kokonaisvaltaisiin hyvin dokumentoituihin suunnitelmiin kylien kehittämiseksi. Suunnitelmien tulee sisältää konkreettisia hanke-ehdotuksia, joilla päästään tavoitteisiin. Kyläsuunnitelmien tulee myös toimia malliesimerkkinä kuinka paikallinen kehitysprosessi voidaan toteuttaa sekä myös tukea kunta- ja aluetason suunnittelua

Kyläsuunnitelmien tavoitteena on luoda edellytyksiä positiiviselle väestökehitykselle sekä edellytyksiä pitkäjänteiselle kestävälle kehitykselle, toisin sanoen kestävyyttä taloudellisessa, sosiaalisessa ja ekologisessa mielessä. Tavoitteena on myös aktivoida kylän piilevät voimavarat työskentelemään yhteisen hyväksi.
(Liite 1 esittää Hindsbyn kyläsuunnittelun taustaa) .

Kyläsuunnittelu toteutettiin eräänlaisena ryhmätyönä; kokoontumisia oli pitkin talvea. Työryhmät kokoontuivat tietyn teeman tai kysymyksen ympärille; keskustelemaan ja työstämään aihetta. Kyläsuunnittelijan rooli oli toimia enemmänkin katalysaattorina ja järjestäjänä. Tulevaisuuden verstas oli myös eräs ehdotus. Ryhmä kokoontui myös ilman kyläsuunnittelijaa. Suunnitteluryhmiin osallistui 69 henkilöä eri vaiheissa, kyläläiset kokoontuivat yhteensä Lisäksi toteutettiin kyläkysely täsmätietojen hankkimiseksi. Sipoon kunnan Rita Lönnroth ja Barbro Lindström avustivat myös tilastotietojen hankinnassa

Luonnos jaettiin kaikkiin talouksiin lisäideoita ja kommentteja varten. Suunnitelma tarkistettiin ja hyväksyttiin muutoksin yleisessä kyläkokouksessa. 17.6.2004.

Ulkopuolisia vierailevia olivat asiantuntijoita kyläsuunnittelukokouksissa:
23.2.2004 tutkija Johanna Forsius Museovirastosta teemanaan: Hindsbyn rakennettu ympäristö sekä
1.3.2004 johtaja Karen Wik-Portin Rannikon Metsäkeskuksesta teemanaan Sipoonkorpi.
1.2 Hindsbyn maantieteellinen sijainti

Hindsby – kylän maantieteellisen sijainnin metsineen, rakennettuine ympäristöineen ja peltoineen määrittelivät kyläläiset seuraavasti: Idässä Sipoon joki Gesterby-Pigbyn kyliin päin; pohjoisessa Kirkonkylä- kylä ; etelässä Immersby- kylä ja lännessä Vantaan raja.

Kylä on myös määriteltävissä talojen ja maiden kautta, jotka ympäröivät tiettyjä teitä. Kyläkysely jaettiin postilaatikoihin Hindsbyssä seuraavien teiden varrelle: Hindsbyntie, Martiksentie, Knutersintie, Storgårdintie ja Stellberginmäki. Kyläsuunnitelman voidaan katsoa koskevan tätä aluetta.

2. HINDSBYN HISTORIA

Teoksessa ”Sibbo sockens historia; del 1” (tekijät: Christer Kuvaja ja Arja Rantanen ) on luettavissa sivulla 65 vapaasti käännettynä: ” Suurin kylä 1300-luvun alussa oli Hindsby 15 talolla.”. Boken om Sibbo mukaan taas Hindsby on saanut nimensä ensimmäisen kerran 1425, silloin kirjoitettuna Hindzby. On kuitenkin oletettavaa, että kylä on vanhempi kuin sen ensimmäinen kirjallinen maininta.

Ensimmäinen osa Sipoon historiasta sisältää vanhan ruotsalaisen, alunperin saksankielisen miehen nimen Hinze. Nimi oli ollut yleinen Suomessa ja se esiintyi usein paikannimenä.

Kieli. On oletettavaa, että alueella oli ollut suomenkielistä väestöä ennen ruotsalaisten saapumista alueelle. Ainakin seuraavissa kylissä : Paipis, Borgby, Nevas, Box, Östersundom ja mahdollisesti myös Hindsbyssä on ollut suomenkielisiä asukkaita. Sipoonjoenvarren vähämetsäinen alue ei houkutellut suomalaisia. Ruotsalaisten tullessa Sipooseen heidän oli helppo ottaa haltuunsa asumaton jokilaakson tienoo ja raivata helposti muokattava maa pelloksi. Alueella, joka muodostaa nykyisen Sipoon, asunut väestö oli yksinomaan ruotsinkielistä. Vuoden 1634 tilojen veronkantoluettelosta löytyy ainoastaa 6 henkilöä, joita voidaan pitää suomenkielisinä. Vuoden 1880 virallisen tilaston mukaan Sipoossa asui 5722 henkilöä, joista 155 henkilöä oli suomenkielisiä.

Väestö

Hindsbyn ensimmäinen asuinpaikka on tarun mukaan ollut Paljok. Uudisasukkaat olivat tulleet soutaen jokea ylös. Heidän onnekas ja helppo matka oli pysähtynyt Paljokin kohdalle, sillä kulkuväylä oli tukkeutunut rydöillä ja liekopuilla. Saadakseen reitin auki he tuikkasivat esteet tuleen, mutta tuli riistäytyi ja siitä syttyi tulipalo, joka paloi seitsemän vuotta. Talvella valkea kyti, kesällä tuli taas levisi . Palon takia paikka sai nimen Palojoki, josta sitten nimi Paljok muotoutui. Vaeltajat eivät kauemmaksi edenneet, vaan asettautuivat siihen, mihin kulku joella oli pysähtynyt.
Paljok on ilmeisesti vanhin talo kylässä ja se on aina ollut samalla paikalla.

Kauppa
Kylässä oli 1500-luvulla markkinapaikka joen ylittävän sen sillan kupeessa, joka sijaitsi entisen kansakoulun alapuolella. Hindsbystä tie johti sillan yli Gesterbyhyn, Norrkullasta länteen, se kulki talon pohjoispuolelta. Silta ja tieyhteys oli tärkeä solmukohta vielä 1700-luvulla, jolloin Sipoon joki oli siltaan saakka veneillä kuljettavissa ja helsinkiläiset tulivat markkinapaikalle. Höyrylaiva liikennöi jokea pitkin Hindsbyhyn , kääntöpaikka oli vielä 1900-luvun alussa Gesterbybäckenin suulla. Hindbyläiset toimittivat maitoa Helsinkiin höyrylaivalla. Brobölessä oli toiminut saha. Hindsbyssä on ollut useita kiinteitä kauppaliikkeitä 1898 ja 1971 välisenä aikana. Kaikki olivat rivikylän keskuksessa , paikoissa joiden osoitteet ovat nykyisin Puromäki 1, Martiksentie 1, 4, ja 12.

Kiinteistöt
Kiinteistöjen määrältään Hindsby oli pitäjän suurin myös vuonna 1543. Täällä oli 21 taloa, joista 15 tunnetaan nimeltään eli Nygård, Petas, Knuters, Lilljofs, Stojofs, Meilis, Paljoki, Prästbacka, Staffus, Storjofs, Torrbacka, Trumpets, ja Höstmans sekä rälssitilat Lill- ja Stor-Hovet. Kolmetoista kylän taloista muodostivat tyypillisen rivikylän, jossa päärakennukset ovat toistensa vieressä kyläraitin pohjoispuolella. Talot sijaitsivat idästä länteen seuraavasti: Staffus, Prästbacka, Kuras, Meilis, Lilljofs, Storjofs, Petas, Trumpetas, Lill-Hovet, Martis, Nabbis, Göstas, ja Knuters. Trumpetas, joka sijaitsi likimain keskellä rivikylää, oli Immersbyhyn kääntyvän tien pohjoispuolella. Vähän pohjoisempana sijaitsi Stor-Hovet samalla paiklla missä Hofgård on tänään. Nygård, Torrbacka ja Paljok sijaitsivat nykyisillä paikoillaan, eli pitkälti etelään rivikylästä.
( Katso Liite 3 Yksityiskohtaisempi kuvaus Hindsbyn taloista)

Käräjäpöytäkirjasta vuodelta 1665 ilmenee, että Immersby on Hindsbystä eroteltu alue.

Sivistys ja kulttuuri
Kansakoulu valmistui 1903 ja talossa toimi koulu vuoteen 1992 saakka. Nykyinen Byagårdenin talon rakentaminen aloitettiin vuonna 1919, kun rouva Pehrmanin Hofgårdista lahjoitti ostamansa Bys-Martiksen talon hirret alakoulun rakentamiseksi. Bys-Martiksen hirret siirrettiin mutta ne riittivät kkunoiden puoleen väliin. Kyläläiset keräsivät talkoilla hirret saadakseen Byagårdenin valmiiksi.
Hindsbyhyn perustettiin vuonna 1904 Leonard Lönnqvistin aloitteesta ” Hindsby Ungdomsklubb” (suomeksi: Hindsbyn nuorisoseura), joka toiminta hiipui 1918 sodan aikana. Sen herätti uudelleen sama mies vuonna 1938, jolloin nimeksi tuli Hindsby Allmogeförening. (suomeksi: ”Hindbyn talonpoikayhdistys tai nykykielellä Hindsbyn asukasyhdistys )

3 NYKYTILANNE

3.1. Asukkaat

Asukastilastoa

Suomen tilastokeskuksen tietojen mukaan oli 31.12. 2002 Hindsbyn osa-alueella [1] Sipoon kunnassa 306 henkilöä, joista 149 oli ruotsinkielisiä (74 miestä ja 75 naista), 152 suomenkielisiä (71 miestä ja 81 naista) sekä muunkielisiä yhteensä 5 henkilöä. (1 mies ja 4 naista).

Nuoremmissa ikäluokissa on suomenkielisten osuus hieman suurempi , vanhemmassa väestössä on enemmän ruotsinkielisiä. Vuosien 1997 ja 2002 välillä väheni asukasluku yhdellä henkilöllä. (307:stä 306:teen). Hindsbyn väestökehitys poikkeaa kunnan keskiarvosta.

Kylässä on 153 taloa, josta 141 on asuinrakennuksia. Niiden talotyyppi on ”erillinen pientalo”, kerrostaloja tai rivitaloja ei ole lainkaan.. Talouksien lukumäärä on 130, joista 87 kpl 1-2 hengen talouksia, 29 kpl 3-4 hengen talouksia ja 14 kpl yli 5 hengen talouksia.

Kylässä työskentelevien (työpaikkojen) määrä on 30, joista 23 asuu kylässä ja 1 kylän ulkopuolella ja joista 1 henkilö asuu Sipoon kunnassa ja 6 kuntarajojen ulkopuolella. Työllistettyjen määrä on yhteensä 161, joista 23 työskentelee Hindsbyssä , 47 kunnan rajojen sisäpuolella ja 91 kuntarajojen ulkopuolella. Maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavien määrä on ainoastaan 11 henkilöä, joista 2 työskentelee kuntarajojen ulkopuolella. (Katso Liite 2,)

Kevään 2004 aikana tehdyn kaikkiin (110 kpl) talouksiin jaetun kyläkyselyn tulokset ovat myös liitteessä 2.
Vastaukset saatiin 132 henkilöltä ja 62 taloudelta, mikä vastaa 56 % talouksista.

Toimintaa kylässä
Hindsby allmogeförening rf HAF

”Hindsby allmogeförening” rf, yleisesti HAF´iksi kutsuttu, on kylän oma yhdistys sekä vanhoille että nuorille. Yhdistyksellä on yli 300 jäsentä ja yhdistys omistaa Hindsbyssä kylätalon eli Byagårdenin. HAF on perustettu 1938.
HAF järjestää ja ohjaa paljon tapahtumia kylätalossa, lapsitoiminta on tärkeä osa toimintaa, varttuneille esim. teatteri- tai muita matkoja ja kuntoilua. ”Ukkohölkkä”, miehille suunnattu kuntojuoksutapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 2003 ja järjestettäneen myös jatkossa.

Kylätaloa käyttävät myös kylän muut yhdistykset. Byagårdenin tiloja voidaan myös vuokrata.
Toimintaan kuuluu myös vuosittainen hirvi- tai jahtijuhla . Myös perinteinen perhejuhlamme kesällä on hyvin suosittu; siihen osallistuu sekä vanhoja että nuoria, siellä kohtaavat sekä vanhat että uudet hindsbyläiset, uusille asukkaille tämä on erinomainen tilaisuus tutustua kyläläisiin! Toivomme, että kaikki hindsbyläiset, kielestä riippumatta, löytävät HAF:iin. Meillä on jäseninä jo ruotsia, suomea, tanskaa, saksaa, englantia ja islantia äidinkielenään puhuvia.

Hindsby Marthakrets (suomeksi Hindsbyn Martat)
Martta-piiri on toiminut Hindsbyssä vuodesta 1907, joka on Sibbo Marthaföreningin r.f. ( Sipoon Marttayhdistys ry:n) jäsen. Martat työskentelevät kotiin, talouteen ja kulutukseen, ekologiaan, sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikuttavien asioiden parissa. Hindsbyn Martta-piiri järjestää Byagårdenissa erilaisia toimintoja, esim. ruuanlaittokurssi lapsille, kursseja ajankohtaisista asioita kuten lääkkeistä, siivouksesta, kukkakoristeista, käytöstavoista ja kotieläimistä. Vuosittain piiri järjestää lounaan noutopöydällä, yleensä keväällä.

Martoilla on yhteistyötä HAFin kanssa mm. he hoitavat tarjoilun vuosittaisessa syys- lokakuussa pidettävässä ”sydän”- vaelluksessa. Piiri pitää säännöllisesti kokouksia Byagårdenissa tai jonkun Martan kotona. Kesäisin järjestetään kokopäivän linja-autoretki ja talvikautena vierailuja kulttuuritapahtumiin. Martta-piirillä on myös sosiaalista toimintaa ja tarjoilupalveluja ohjelmassaan. Piiriin kuuluu 27 jäsentä (2003), joiden kokouskieli on ruotsi, mutta puhumme sekä suomea että ruotsia. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Hindsby Jaktförening (suomeksi Hindsbyn metsästyseura)
Hindsby Metsästysseuralla on 35 jäsentä. Seuran toiminta koostuu riistanhoidosta alueella, johon syksyisen hirvioja peurajahdin järjestäminen lukeutuu. Sen lisäksi harjoitetaan mm pyyn ja jäniksen metsästystä. Seuralla on myös vastuu kylän riistakannan laskennasta talvisena viikonloppuna. Ampumaharjoituksia seuran jäsenille järjestetään ampumaradalla, joka kuuluu Sipoon Riistanhoitoyhdistykselle ( Sibbo Jaktvårdsförening).

Hindsby byalag (suomeksi Hindsbyn jakokunta)
Hindsbyn jakokunta hallinnoi kylän yhteisiä alueita. Jakokunta on myös tehnyt aloitteita ja kutsunut koolle kyläläisiä keskustelemaan ja ottamaan kantaa tärkeisiin asioihin, kuten tien suoristamiseen Riarännanin kohdalla, Hindsbyn koulusta ja Puolustusvoimien ammusvarastosta.

Hindsby FBK ( suomeksi Hindsbyn vpk)
Hindsby FBK:lla on n. 50 jäsentä. Yhdistyksellä on sammutussopimus Sipoon kunnan kanssa. Toimintaa johdetaan Hofgårdissa sijaitsevalta varikolta käsin ja siellä säilytetään myös paloautoa ja muita varusteita.

Hindsby entinen koulu omistaja : Sipoon kunta
Sipoon kunnan omistama Hindsbyn entinen koulu on vuokrattu Hindsbyn luontoseikkailu ry:lle, joka järjestää siellä toimintaa koululaisille. Hindsbyn Martat ovat vuokranneet osan koulusta iltapäivä- ja leikkikoulutoiminnalle. Marttojen toiminta loppuu syksyllä 2004, mutta järjestäytymässä oleva vanhempainyhdistys tulee jatkamaan toimintaa.

3.2. Ympäristö

Harvalla kylällä on niin rikas ympäristö kuin Hindsbyllä. Hindsby on arvokas biologisessa, kulttuurihistoriallisessa mielessä ja siellä on arvokas rakennuskanta. Vaikka kyläläiset itse voivat olla epäröiviä kaikkien luokitusten ja mahdollisten rajoitusten edessä, on kuitenkin kaikki Museoviraston ja Ympäristöviranomaisten osoittama huomio Hindsbylle merkkinä siitä, että kylä noteerataan myös valtakunnallisella tasolla. Hindsby tänään on tulos maastomuodoista sekä ihmisen toiminnasta kautta vuosisatojen.

Kyläympäristö ja viljelysmaisema.

Hindsbyn tiivis rivikylä on yksi Sipoon vanhimmista kylistä. Se sijaitsee Sipoonjokilaaksossa Byabäckenin sivuhaaran kohdalla, selänteen kaarrekohdassa olevalla terassilla joen länsirannalla

Hindsby on eräs Suomen vanhimmista kylistä, jossa on säilynyt jäljellä alkuperäinen keskiaikainen luonne. Hindsbyn arvo muodostuu kylän rakennuskannasta ja sitä ympäröivästä kulttuurimaisemasta. Kulttuurimaisema tai maisemarakenne on kallio- ja maaperän, jääkauden jälkeisten geologisten muutosten ja maankohoamisen sekä ihmisten aiheuttamien kulttuurikerrosten tulos. Asutus levisi keskiajalla Hämeestä ja Ruotsista. Kylät torineen ja raitteineen olivat itsenäisiä ”saarekkeita” mäkien päällä. (Johanna Forsius, Museovirasto)
Kylän asutus on yhä keskiaikaisella kylätonteilla tien pohjoispuolella. Kylätie on säilyttänyt linjauksensa kylätontin reunassa ja erottaa asuinpihat ja talouspihat toisistaan. Taloilla on ollut pienemmät riihitontit tien eteläpuolella. Kylää ympäröivän jokilaakson viljelymaiseman avoimet tilat ovat historiallisen kartta-aineiston perusteella samat kuin 1700-luvun loppupuolella.
Hindsby on tyypillinen, poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja maisemallisesti hallitsevalla paikalla Sipoonjokilaaksossa sijaitseva, varhaiskeskiaikaisen ruotsalaisasutuksen kaudella syntynyt kylä. Asuinrakentaminen kylätien pohjoispuolelle ja talousrakennusten sijoittaminen eteläpuolelle jatkaa keskiajalta asti noudatettua asutuksen sijoittamisperiaatetta. Asutuksen sijoittuminen ja viljelymaiseman avoimet tilat kuvastavat tilannetta, joka on vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta säilynyt todennäköisesti keskiajalta asti samana. Museovirasto on luokitellut osan Hindsbytä valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi.
( Katso Liite 3 Yksityiskohtaisempi kuvaus Hindsbyn taloista)

Avoimen maiseman osuus Hindsbyn kylän alueesta on noin viidesosa. Avonaista maalaismaisemaa eli viljelysmaata, niittyä ja laidunta löytyy kylän ytimestä, Länsitien, Martiksentien, Knutersintien ja Sipoonjoen varrelta. Pelloilla viljellään ensijaisesti viljaa ja öljykasveja ja jonkin verran myös perunaa. Vaihtoisesti pidetään peltoja kesannolla. Pellot ja laitumet ovat vain pieni osa avointa maalaismaisemaa. Niittyjä on lähinnä Byabäckenin ympärillä Länsitien varrella, jossa on yhä laidunnettu karjaa. Hindsbyssä on paljon hevosia.
Ympäröivä luonto

Vaihteleva kulttuurimaisema ympäröi Hindsbyn metsiä. Maisemassa hallitsevana elementteinä esiintyvät kumpuilevat pellot ja niityt vahvoine reunametsineen sekä Byabäckenin ja Sipoon joen uomat, joiden reunoilla on lehtipuumetsät ja rantaniityt. Erityisen arvokkaina alueina pidetään Hindsbyssä Sipoon korven metsiä sekä Byabäckeniä ympäröiviä niittyjä ja lehtoja.

Suomen Ympäristökeskus on luokitellut Byabäckenin niityt, yhteensä noin 9 ha, alueellisesti merkittäväksi hoitobiotoopiksi. Alue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, jossa on metsälaidunta, hakamaista lehtipuulaidunta ja avointa niittyä ja myös lähteitä esiintyy. Niityt ovat edelleen laitumena. Osa Byabäckeniä ympäröivistä lehdoista kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.

Hindsby kuuluu ”Sipoon korpi”- alueeseen, joka on noin 4600 ha kokoinen, yhtenäinen metsäalue pääkaupunkiseudusta itään. Sipoonkorpi on yksi harvoista laajoista ja yhtenäisiä metsäalueista pääkaupungin läheisyydessä.
Sipoonkorpi työryhmä II rajaa alueen teiden ja kuntarajojen mukaan: Porvoonväylä-Immersbyntie-Hinsbytie-Brobölentie-Keravantie-Kuninkaantie-VanhaPorvoontie- Vantaan alueella Sotungin kylän kautta etelään – Sipoon ja Vantaan rajalla Porvoon-väylään.
Noin puolet Sipoonkorpi metsäalueesta on Hindsbyn kylässä. (SIPOONKORPI TYÖRYHMÄ II mietintö luonnos) . Ks. Liite 4

Hindsbyn maastossa on suuret korkeuserot ja maisemakontrastit. Alueen luonto on hyvin vaihtelevaa sekä sisältää monia elinympäristöjä. Metsät ovat pääasiassa kuusivaltaisa, tuoreiden ja lehtomaisten kankaisen osuus maaperästä on suuri. Lehdoissa on lajirikas kasvusto. Erityisen arvokkaita ovat monet ojittamattomat korvet ja rämeet ja kosteikot alueelle tyypillisten kalliokumpareiden välissä. Alueen suurin järvi on Fiskträsket (26 hehtaaria). Alueella on useita muita järviä sekä muutamia pieniä ja matalia metsälampia soistuneine rantoineen.

NATURA 2000 verkostoon kuuluu yli 1200 ha Sipoon korpi alueesta. Tätä NATURA 2000 – aluetta kutsutaan myös nimellä Sipoonkorpi, mikä aiheuttaa sekaannusta. Sipoonjoki sivuhaaroineen kuuluu myös NATURA 2000:n. (Katso liite 4 tarkempi kuvaus luontokohteista Hindsbyssä )

Hindsbyn alueet on todettu Suomen ympäristökeskuksen ja Birdlife Suomen selvityksessä yhdeksi Suomen kansallisesti tärkeäksi lintualueeksi. Kesällä 2000 Suomen ympäristökeskus siirsi pikkuapolloperhosen (Parnassius mnemosyne) Hindsbyn niitylle. Tämä uhanalainen perhoslaji hävisi Byabäckenistä ja koko Uudenmaanläänistä 1940-luvulla, kun niityt muuttuneen viljelytavan vuoksi alkoivat kasvaa umpeen ja hävitä.

Hindsbyn Byabäckenissä ja siihen laskevissa Ritobäckenissä ja Hälsängsbäckenissä elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta.

Maanomistus ja meidän omat arvomme

Hindsbyn metsiä omistavat pääasiassa yksityiset ja valtio, Helsingin kaupunki omistaa myös huomattavia alueita. Metsiä hoidetaan omistajan mieltymysten mukaan vallitsevien lakien rajojen sisällä. Perinteisesti metsänomistaja on ollut kyläläinen, mutta tänä päivänä on tavallisempaa, että metsänomistaja asuu muualla. Suurin osa valtion metsistä on suojelualueita, jotka kuuluvat Natura 2000-ohjelmaan. Helsingin kaupungin metsää hoidetaan talousmetsinä huomioiden virkistyskäytön. Kyläläisille ja myös pääkaupunkiseudun asukkaille metsät ovat hyvin tärkeitä paikkoja virkistäytymiseen. Vaikka alueelta puuttuukin merkityt polut ja tulisijojen paikat, valveutuneen ja luonnosta kiinnostuneen kulkijan ei ole vaikeaa löytää rauhaa ja elämyksiä metsästä.

Me hindsbyläiset arvostamme liikkumista idyllisessä kyläympäristössämme ja luonnonläheisyys meille on tärkeä mm pyöräretki Martiksentietä tai joenrantaa pitkin vie läpi luonnonkauniin kulttuurimaiseman. Syksyisin täyttyvät ruokakomerot metsän herkuista.

Enemmän tietoa Hindbyn kylämaisemasta ja luonnosta:

Pykälä, J. & Bonn, T. 2000 : Uudenmaan perinnemaisemat – Ängar, hagmarker och
skogsbeten i Nyland. – Finlands miljöcentral och Nylands miljöcentral: Regionala miljöpublikationer 178.
Ympäristötutkimus Oy Metsätähti. 1992: Etelä-Sipoon ja Hindsbyn luontokohdeselvitys 1991. Sipoon kunta. Ympäristösuojelulautakunta, Julkaisu 1:1992.

Arvokkaat rakennetut ympäristöt Ympäristöministeriö.

Sipoon korpi työryhmä II mietintö luonnos

Suomen NATURA 2000 verkosto.

3. HINDSBY SWOT

Nelikenttäanalyysiä tai SWOT menetelmää käytetään aivan yleisesti liikemaailmassa eri työryhmissä keskustelun pohjaksi ja syvemmän analyysin apuvälineenä. Lyhennelmä SWOT tulee anglosaksisesta maailmasta ; Strengts(Vahvuus) Weaknesses(Heikkoudet), Opportunities (Mahdollisuudet), Threats(Uhat). Nykytila ja tulevaisuus kuvataan sekä myönteisesti että kielteisesti. Tulokset ovat raportoitu sellaisenaan. Laajemmin käsitellyt asiat ovat saaneet omat kappaleensa. Ranskalaiset viivat ovat kahden kyläillan ja ryhmätöiden tulos.

HYVÄÄ HINDBYSSÄ

Ympäristö ja luonto
Kyläyhteisö
Ihmiset
Turvallisuus
Kaksikielisyys
Lähellä suurkaupunkia mutta maalla
Sipoon joki
Toimivat sosiaaliset verkostot
Palvelut lähellä: Porvoo, Helsinki, Kerava, Vantaa
Kylätalo ”Byagården”
Pimeys ja rauha, ei valosaastetta
Vähäinen liikenne
Kumpuileva maasto
Rajoitettu rakentaminen
Kylämaisema ja perinnemaisema, vanha kylä

HEIKKOA HINDSBYSSÄ

Tiepäällyste puuttuu
Kunnallinen vesi puuttuu osittain, viemäröinti kokonaan, vedensaanti kesällä heikkoa
Ei tievalaistusta
Vaarallinen koulutie
Vaarallinen mutka Martiksentiellä, ns. Rirännan
Ei kauppaa, ei koulua
Harvoja/olemattomia bussivuoroja
Paluumuuttajien / kylänlasten vaikea saada rakennuslupaa
Lepsu liikennekäytös, ylinopeuksia
Jäteongelmia teiden varsilla
Lentokoneen melu

MAHDOLLISUUDET

Kyläläiset esimerkkinä liikennekäyttäytymisessä
Tilaa rakentaa
Kylä, jolla kehitysmahdollisuuksia
Syöttöliikenne ja linja-autoja Landbo-Helsinki
Tievalaistus, kevyen liikenteen väylä ja tien levennys
Kesäpubi / kahvila / karaoke
Luontoturismi, B&B maatilaturismi
Helsingin läheisyys, päiväturismi
Työpaikkatarjonta lähellä
Sipoonkorpi

UHAT
Raskas liikenne Knutersintielle
Hevosia liikenteessä
Ulkoilmareservaatti, kaikki toiminta kielletään tai on säädeltyä
Östersundomin liikekeskus, mikäli toteutuu
Kaupungin läheisyys, Hindsbyhyn kaatopaikka, lentokenttä, lentoreitit, mönkijät Moottorikelkkailu ja moottorikelkkareitit
Tyhjiö täyttyy, Sipoon korpi ”realisoidaan” rakentamiseen
Hillitön kasvu ja rakentaminen perinnemaiseman ja kylän ilmeen kustannuksella

Syvennetty ongelma-analyysi tai maankäyttökysymyksiä Hindsbyssä

Hindsbyssä vallitsee rakennus ja toimenpidekielto joka on voimassa 10.12.2004 saakka. Rakennuskielto ei koske talousrakennusta, joka rakennetaan olemassa olevan asuinrakennuksen tai maatalouskiinteistön yhteyteen. Muu rakentaminen vaatii poikkeusluvan, joka johtaa siihen että tavallisen asuinrakennuksen rakennusluvan saanti kestää kauan. Kylän lasten ei ole helppoa olla ” oman kodin laittaja ”.

Pääkaupunkiseudun läheisyys ja jatkuvasti lisääntyvät ihmismassat eteläisessä Suomessa asettavat paineita myös Hindsbylle. ”Käyttämättömillä” luontoalueilla on heikko kilpailuvoima, kun ajatellaan kovaa kamppailua tilasta. Kysyntä alueista, jossa voisi harjoittaa uusia toimintamuotoja, on valtava. Asumattomista alueista, joita ei ole varattu erityisesti mihinkään tarpeeseen, tulee helposti yhteiskunnallisesti tärkeiden kohteiden sijoituskohde, niille suunnitellaan uusia asuntoalueita ja kauppakeskuksia. Konkreettinen esimerkki siitä, että luonnon arvoilla ei ollut tarpeeksi painoa, oli ammusvaraston sijoittaminen keskelle Hindsbyn metsää.

Sipoonkorpi on tällä hetkellä erityisen kovan poliittisen paineen alla. Helsingin kaupunki haluaa nakertaa aluetta etelästä varaamalla uusia maa-alueita tulevalle rakentamiselle. Kyseessä oleva alue on Sipoonkorven osa Hindsbyn eteläpuolella.
Sipoonkorven alueita voidaan verrata tyhjiöön, joka vetää puoleensa mm rakennushankkeita . Sipoonkorven asumattomuus voidaan helposti todeta peruskartalta vertaamalla rakentamistiheyttä esim Keravalla ja Hindsbyssä. Se on lännessä aivan muuta kuin Hindsbyssä.

Pääkaupunkiseudun läheisyys aiheuttaa myös melun ja roskaamisen lisääntymistä. Lentoliikenne ja suuret liikenneväylät lisäävät melua, jolloin rauha ja hiljaisuus katoaa Hindsbystä. Ohikulkijoiden ja”tilapäisten vierailijoiden” mielestä ojat ja metsäpolut ovat sopivia paikkoja vanhoille jääkaapeille ja muille romuille, vaikka ne kuuluvat kaatopaikoille tai jätteenkäsittelylaitoksiin. Tällainen ei lisää hindbyläisten suvaitsevuutta yleiseen, kasvavaan, metsien virkistyskäyttöön eikä lisääntyvälle liikenteelle virkistysalueille.

5.Tulevaisuus

5. Tulevaisuus

5.1. Tuleva asuminen ja maankäyttö Hindsbyssä

Hindsby tarjoaa asukkailleen rauhaa ja vapautta. Hindsbyssä on mahdollista nauttia hiljaisuudesta ja yön pimeydestä, lisäksi on puhdasta ilmaa ja vettä. Hindsby on kuin keidas, jossa em. seikat ovat totta, vastakohtana on pääkaupunkiseudun hektinen meno. Tulevaisuudessa nyky-yhteiskunnassa tulee olemaan puute hiljaisuudesta, pimeydestä ja puhtaasta ilmasta.

Asukkaat pitävät tärkeänä, että kylä on tulevaisuudessakin elävä. Samalla, kun luontoa ja ympäristöä tulee säilyttää ja vaalia, täytyy asukkailla olla mahdollisuus aktiiviin elämään. Hindsbyssä on voitava asua, elää ja rakentaa sekä liikkua luonnonkauniissa ympäristössä. Arvokkaan Hindsbyn suojelu ja vaaliminen ei saa johtaa liian tiukkoihin säätelyihin niin, että kylä saa museomaisen luonteen. Avoin maisema edellyttää aktiivista maataloutta, metsä valtaa alueet, kun viljeleminen ja/tai laiduntaminen lopetetaan.

Valtion omistamille alueille suunnitellaan laajoja virkistysalueita, jotka täyttäisivät pääkaupunkiseudun asukkaiden virkistäytymistarpeet. Kyseessä oleva alue on liian pieni, voidakseen kestää virkistysalueen käytön aiheuttamaa luonnon kulutusta. Laajempi virkistyskäyttö edellyttäisi polkuverkostojen ja pysäköintialueiden rakentamista, siihen tarvitaan myös yksityisten omistamia maita.

Kuinka metsien lisääntyvä virkistyskäyttö ratkaistaan yksityisten metsämailla, jää nähtäväksi. Tällä hetkellä tutkitaan mahdollisia kompensoivia menettelytapoja ja vapaaehtoisia rauhoituksia. Jokamiehenoikeus antaa jokaiselle vapauden liikkua metsissä ja mailla. Lisääntyvä virkistyskäyttö lisännee niiden lukumäärää, jotka haluavat säilyttää Sipoonkorven nykyisellään metsänä.

Jotta Sipoonkorpi voidaan säilyttää nykyisessä tilassaan, tulee maankäyttömuoto vahvistaa kyseisellä alueella. Vaihtoehtona rakentamiselle ja hillittömälle hyödyntämiselle tulee olla jotakin muuta, kuin nykyisen talousmetsän muuttamisen totaaliseksi suojelualueeksi. Sen sijaan, että Sipoonkorpi muutettaisiin suojelualueeksi, metsätalouden tulisi saada vahvempi asema niin, ettei metsiä kaavoitettaisi rakentamiselle. Varttuneemmat kasvatusmetsät hoidetuissa talousmetsissä yleensä miellyttävät ulkoilijaa….

Noin puolet Sipoonkorven alueesta on Hindsbyn kylän alueella, joten kaikki sitä koskettavat päätökset vaikuttavat kylään suuresti. Sipoonkorpi – työryhmä II :n mietintö ei ollut yksimielinen, se aiheuttaa vastakkaisia odotuksia maankäytöstä. Maanomistajat ovat olleet edustettuna Sipoonkorpi -työryhmässä II.
Hindsbyn osa-yleiskaavan laatiminen aloitettaneen vuoden 2006 alussa.

5.2. Sosiaalisia näkymiä ja suunnitelmia Hindsbyssä

Seuraavassa käsitellään kyläkokouksissa talven 2003-2004 aikana käsiteltyjä sosiaalisia näkökohtia ja seikkoja. Sosiaalisella näkökulmalla tarkoitetaan tässä niitä abstrakteja ja konkreettisia tekijöitä, jotka vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Ne ovat käytännössä perusta toimivalle elämälle kylässä. Mietimme vahvuuksia ja uhkia sekä visioimme myös mitä Hindsby on kymmenen vuoden kuluttua.

Yhteishenki

Hindsbyssä on hyvä ja elämän myönteinen kylähenki. Koska väkimäärä on niin alhainen, tuntevat miltei kaikki toisensa ja kylällä kohdatessa tervehditään. Tätä pidetään tärkeänä. Hindbyläiset ovat vahvasti hyvän kylähengen säilyttämisen kannalla myös tulevaisuudessa.

Kylän asukkaitten yhteenkuuluvuuden säilyminen, myös jatkossa, edellyttää kyläläisten omaa kohtaamispaikkaa. Tärkeätä on, että Hindsbyhyn muuttavat uudet asukkaat saadaan mukaan kylätoimintaan.
Kylätalo, Byagården, kylän keskellä on Hindsbyn kokoontumispaikka, On hyvä, että hindsbyläisille on tarjolla useita yhdistystoimintoja, erilaisille ihmisille ja intresseille, jokaiselle löytyy jotakin.

Myös toisenlaisesta kokoontumispaikasta eli kahvilasta keskusteltiin kyläilloissa. Kahvila on kokoontumistilana vapaampi, eikä siellä tarvitse samaan järjestäytymistä kuin kylätalossa.. Kahvila on tärkeä kokoontumispaikka niille, jotka eivät viihdy yhdistyksissä. Kahvilatoiminnan kannattavuus edellyttää riittävän laajaa asiakaspohjaa. On ehkä ylioptimistista olettaa, että Hindsbyssä olisi pohjaa ympärivuotiselle kahvilalle, mutta kesäkahvilan avaamine lienee mahdollista. Tämä toiminta voitaisiin mahdollisesti yhdistää muihin palveluihin kylässä.

Kylän turvallisuus

Turvallisuus puhuttaa kaikkia kylän asukkaita tai ehkä enemmänkin turvattomuus. Moni kokee liikenteen ja löystyneen liikennekulttuurin kylän uhkana. Haja-asutusalue mielletään alueeksi, jossa testataan autojen rajoja. Kyläilloissa on tullut esiin, että etenkin lasten koulutie on vaarallinen. Haluamme korostaa sitä, että kyläläiset itse voivat olla hyvänä esimerkkinä huomioimalla toiset liikenteessä.

Työ, -kylä vai nukkumalähiö?

Vaikuttaako Hindsbyn sijainti kylän kehittymiseen eläväksi kyläksi vai nukkumalähiöksi?
Etäisyydet ulkokuntien työpaikoille Helsinkiin, Porvooseen tai Keravalle ovat melko lyhyet. Tämä aiheuttaa riskin, että Hindsby kehittyy nukkumalähiöksi eli paikaksi jonne tullaan vain yöksi. Jottei tämä tapahtuisi, on Hindsby pyrittävä säilyttämään ja kehittämään kylään tai kylän välittömässä läheisyyteen mahdollisuudet yritystoimintaan.

Maatalous on Hindsbyssä itsestään selvä elinkeino. Haluamme säilyttää tämän elinkeinon koska viljelykset muovaavat vahvasti maisemaa. ja maanviljelyksellä on vahva perinne. Perusta elinvoimaiselle maataloudelle ei ole ainoastaan perinteiden ylläpitäminen vaan on myös annettava viljelijöille vapautta kehittää elinkeinoaan. Tämä voi osittain rajata luonnonsuojelutavoitteita, koska periaatteet tehomaataloudelle usein on ristiriidassa luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa. Sama koskee rakennetun ympäristön säilyttämistä.

On tärkeätä sallia tietty lisärakentaminen, esim. konehalleja tai vastaavat, kun myös samanaikaisesti haluamme säilyttää luonnon ja rakennusperinteen. Kyseessä on hieno tasapainottelu elinkelpoisen maatalouden ja ympäristön ja rakennusperinteen säilyttämisestä. Haluamme painottaa sitä, että toisen ei tule sulkea toista pois. Joustavuus on suunnitelman avainsana.

Toisenlaatuinen tulonlähde on turismi. Se voidaan yhdistää esim. maatalouteen ja sitä voi kehittää tilaturismiksi tai luontoturismiksi. Tässäkin on kylän sijainnilla tärkeä rooli. Päiväturismille on potentiaalia Helsingissä.

Olemme keskustelleet sosiaalisten palvelujen kehittämisestä ja integroidusta palvelutalosta. Palvelutalossa olisi päiväkoti, kirjasto, senioripalvelut saman katon alla. Visioon sisältyy myös työpaja missä kyläläiset voisivat harjoittaa käden taitoja ja korjata esim. huonekaluja. Tähän ideaan sisältyy toisin sanoen myös uusia työpaikkoja kylälle.

Palvelut

Meidän on kehitettävä joitakin palveluja kylässä.
Osassa kylää on kunnallista vettä saatavilla, mutta yhteistä viemäjärjestelmää ei ole. Uuden rakennuslain mukaan on jokaisessa taloudessa oltava muutaman vuoden sisällä viemäröinti. Kaikilla talouksilla tulee olla saatavilla vesi ja viemäri samoilla ehdoilla..
Toinen palvelu mikä on ollut esillä kyläilloissa on laajakaista, joka mahdollistaa etätyön.
Eri palveluiden yhteistyömuotoja tulee selvittää tarkemmin.

Kylästä puutuu oma kauppa ja koulu. Nämä myötävaikuttavat kylän henkeen ja yhteisöllisyyteen. Hindsbyssä ei ole on tänään riittävää asukaspohjaa omalle kaupalle tai koululle. Visiot Hindsbystä kymmenen vuoden kuluttua osoittavat jotakin muuta. Useimmilla kyläiltoihin osallistuneilla oli visio siitä, että asukasluku tulee kasvamaan lähivuosina. Väestökasvun myötä toivomme, että kylässä on pohjaa omalle kaupalle ja omalle koululle.

Hindsbyssä on vaikea selvitä tänään ilman autoa. Julkinen liikenne on rajoitettu muutamaan vuoroon ainoastaan arkipäivinä. Haluamme muuttaa tätä tulevaisuudessa. Ehkei ole pohjaa linja-autovuoroille mutta haluamme selvittää vaihtoehtoisia ratkaisuja helpottaaksemme autottoman elämää Hindsbyssä. Eräs ajatus on pienoisbussin käyttö, joka hoitaisi yhteysliikenteen suurempien tienvarteen ja kuntakeskustaan nykyistä tiheämmin.

Väestökasvu

Väestökasvuvisiot vaihtelivat paljon, olemme kuitenkin yksimielisiä siitä, että Hindsbyssä tulee tapahtua kohtuullinen väestönkasvu. On huomioitavaa, että väestömäärä on kutakuinkin sama tänään kuin vuonna 1987. Väestökasvun määrä vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti kylän kehitykseen. Alue, joita olemme käsitelleet, koostuu 140 taloudesta ja noin 350 henkilöstä. Kunnallisen kasvutavoitteiden mukaan pyritään korkeintaan 2% vuotuiseen kasvuun. Hindsbyssä tämä tarkoittaisi noin 70 henkeä kymmenen vuoden aikana. Lisäpalvelujen kannalta tämä väestökasvu on olennainen.

5.3. HINDSBY VUONNA 2014 – visio

Lauseet ovat tiivistelmiä yksityiskohtaisemmista kohdista, jotka työryhmät esittelivät iskulauseina (katso liite 5).

Hindsby on Elävä Kylä, missä luonto on puhdasta, monimuotoista kyläympäristö ja maisema on hoidettua.

Dynaaminen kehitys perinteitä kunnioittaen. Uusi rakentaminen olemassa oleva asutus huomioiden. Kylässä palvelut pelaa ja asukkailla on luonteva kohtaamispaikka.

Kyläläiset kohtaavat ja viihtyvät integroidussa monitoimitalossa, jossa senioriasuminen yhdistyy päiväkoti- ja kerho toimintaan. Talossa on myös pieni verstas. Hindsbyläiset ovat aktiivisia, dynaamisia ja viihtyvät keskenään, talkoissa on tekemisen meininki ja iloa.

Kylässä on pyörätiet ja ratsupolut , vaelluspolkuja ja latuverkosto. Sipoon Korpi tarjoaa virkistystä ja luontoelämyksiä niin omalle kylälle kuin pääkaupunkiseudulle.

5.4.Hindsbyn kehitysvisio

Hoidetun maiseman ympäröimä elävä kylä puhtaassa luonnossa. Kylässä pelaavat palvelut ja ilo vallitsee/asukkaat ovat iloisia. Kylän dynaaminen kehitys kunnioittaa perinteitä. Uudisrakentaminen toteutetaan olemassa olevan asutuksen ja rakennuskannan ehdoilla.

5.5. Konkreettisia kehittämistoimia seuraavan viiden vuoden aikana
• Haluamme järjestää kokouksen kunnan kaavoitusviranomaisten kanssa
• Yhteistyömuotoja vesi- ja viemäröintiin sekä laajakaistalle tulee selvittää
• Mahdollisuudet yhteiselle laajakaistaverkolle koko Hinsbylle tulisi selvittää, koska se lisäisi etätyön mahdollisuuksia ja siten myös edesauttaisi Hindsbyssä asumista ja työskentelemistä.
• Uusien ja vanhojen kyläläisten saaminen mukaan kylätoimintaan
• Haluamme selvittää vaihtoehtoisia ratkaisuja helpottamaan autottoman elämää Hindsbyssä.
• Selvittää onko kannatusta kevyen liikenteen väylille ja vanhan sillan ja Gesterbyn reitin kunnostukselle. Kylien mahdollinen yhteishanke. (Mahdollisuus vaeltaa ja pyöräillä kulttuurimaisemassa).

6. Kyläsuunnitelman päivitys ja seuranta

Kyläsuunnitelman päivittämistä varten nimetään työryhmä, johon kuuluu edustajat HAF:sta, Martoista ja kyläyhdistyksestä. Työryhmän kokoonpanoa voidaan myöhemmin täydentää. Ensimmäisen kokouksen koollekutsuja on HAF.

 

 

LIITE I

Kyläsuunnitelma Hindsbyhyn? 14.11.2003
Itä-Uudenmaan Kylät ry/Kylä Elää projekti/ Kyläsuunnittelija Gunilla Holmberg,

Miksi?
Kylän yhteisen kehitysvision kuvaamiseksi
Tulevien toimenpiteiden ja yhteistoiminnan konkretisoimiseksi
Ongelma-analyysiä ja ongelmien ratkaisumalleja varten
Tiedoksi kunnalle, viranomaisille ja rahoittajille mitä on Hindsbyn kylä

Kuka tekee?
Hindsbyläiset itse kyläsuunnittelijan avustuksella
Työryhmä valitaan kyläkokouksessa. Eri asukasryhmät ja yhdistykset ovat edustettuna työryhmässä.

Miten tehdään kyläsuunnitelma?
Sisällöstä:
Kyläsuunnitelman tulee olla paikkasidonnainen, koko kylän hyväksymä ja sen tulee sisältää kehitysvision ja tavoitteet eli “minne olemme menossa”. Suunnitelma on aikaan sidottu, tyypillisesti 5-10 vuotta eteenpäin eli “mitä meidän tulee tehdä että pääsemme tavoitteeseen?”

Menetelmästä:
Työstäminen on avointa ja vapaaehtoista. Kaikilla on mahdollisuus osallistua tai olla osallistumatta. Olisi hyvä, jos työryhmä kokoontuu 3-4 kertaa ja jos ryhmäläiset osallistuvat 2 kyläkokoukseen. Kyläsuunnitelman voi myös tehdä vähemmillä tapaamisilla.
Marssijärjestys voi olla seuraava:
Kyläkokous, miksi tehdä kyläsuunnitelma, työryhmän valinta
1. Työryhmä kokoontuu (3-4 krt)
Nykytilanteen analyysi
Kehitysvisio, ongelma-analyysi, toimenpiteet
2. Kyläkokous
Kehittämistoimenpiteitten analyysi ja läpikäynti
3. Työryhmä työstää kommentteja ja parantaa suunnitelman sisältöä.
4. Kyläkokous: suunnitelman hyväksyminen

Asiakaslähtöinen suunnittelumenetelmä:
Menetelmä vaihtelee paikasta toiseen. Mikäli työryhmä on pieni tai ei ehdi kokoontumaan voidaan koko kylän tiedot ja mielipiteet tavoittaa kyselyllä, joka lähetetään kaikkiin talouksiin. Mitä useampi hyväksyy suunnitelman sen vahvempi kannatus on toimenpide-ehdotuksille. Esitetyt toimenpiteet auttavat Hindsbyn yhdistyksiä oman toiminnan suunnittelussa.

Resurssien jaosta
Kyläsuunnittelijan eli Gunilla Holmbergin työpanos on kylälle ilmainen. Kyläläiset antavat omaa aikaansa. Resursseja on varattu kahvitukseen ja varsinaisen kyläsuunnitelman monistukseen..

 

 

LIITE 2. TILASTOA ASUKKAISTA JA ASUMISESTA

Ryhmiteltynä ikäluokittain:

Ikä Ruotsinkielisiä Suomenkielisiä Muunkielisiä
Vuotta henkilöä henkilöä henkilöä
0-6 v 11 13 0
7-18 21 32 1
19-39 26 37 2
40- 64 58 63 1
65-74 20 3 1
75-100 13 4 0

 

LIITE 2. Kyläkyselyn tulos. Vastaukset sisälsi 132 henkilöä tai 62 taloutta /110 taloudesta mikä vastaa 56 %. Tulos on suuntaa-antava.

3.11.2005 cl